Tokon alkeissa

No niin, tämäkin päivä on siis nähty. Unnan kanssa aloitettiin tokon alkeet. 

Sellainen "oikea" koirankoulutus on toki kiinnostanut aina, mutta eipä ole tullut lähdettyä. Edellisestä koirakoulusta onkin vierähtänyt aikaa, ensimmäisen afgaanini Martan kanssa käytiin peruskurssi reilu 20 vuotta sitten. Ovat muuten metodit muuttuneet!

Paikalla oli puolivuotiaita pentukoiria ja meidän Unna. 
Ja siitähän lähdetään, että Unna osaa istua 6 kertaa kymmenestä. Unna, vapaan kasvatuksen lapsi! Vaan jostainhan se on aloitettava. 

Ensimmäisenä oli tietysti rakas inhokkini, katsekontakti. Juuh, Unnaa ei kiinnostanut yhtään, vaan se teki kaikkea muuta. Mutta sen nyt arvasinkin, etenkin alkutunnista. 

Tokana harjoituksena oli luoksetulo. Oli siinä ja tässä, ettei mopo lähtenyt keulimaan. Tiedättehän sen hetken, kun koiran perä painuu alas ja ilme muuttuu villiksi. Mutta hallissa loppui mitta ja pitikin sopivasti pysähtyä. Silti koppasin vähän ilmasta kiinni, ettei Unna ehdi saada muita ajatuksia.

Sitten harjoiteltiin koiran kääntymistä sivulta taakse sekä oikealta, että vasemmalta. Ohjaaja varoitti hankalasta liikkeestä, mutta Unna oli siinä yllättävän hyvä. Kunhan osasin ohjata oikein. Muutaman sentin muutos käden liikeradassa ja koira meni kuin ajatus. 

Sitten paikallaoloharjoituksia. Unna otti yllättävän hyvin käskyjä vastaan, kävi istumaan kerta toisensa jälkeen. Askeleen, pari mulla on vara ottaa poispäin, joten ihan hyvä alku.

Ja lopuksi kaikista hauskin juttu. Paikallaoloharjoitukset jatkuivat, mutta ohjaaja käski laittamaan koirat makuulle.
"Tota... me ei osata sitä vielä." XD
Pienet nassikat toki olivat asennossa alta aikayksikön ja ottivat katsekontaktia. 

Nyt aloitamme treenauksen ja hitsit vieköön me näytetään kaikille! :)
(Ehkä. :D)