Kylläpä meitä on hemmoteltu ihanilla kevätilmoilla! :) Lämmintä ja aurinkoa, lintujen sirkutusta ja maan tuoksua. Parasta stressinpoistoa ikinä.
Oonallakin on tosi kivaa, kiimasta huolimatta. Meillä ei ole ollut mökötystä, motkotusta, itkua, piippausta eikä valitusta. Varsin omituista.
On muuten melkoisen eksakti tämä neidin kierto. Pieni poikkeama tuli, kun Omega tuli taloon ja kierto lyhentyi 9kk:n mittaiseksi. Mutta mitäpä sanotte alkamispäivistä?
20.10.2010
22.7.2011
20.4.2012
:D
On se sievä, minun Oonani. ♥
"Jotta minä kuulisin sinua paremmin!" :D
Oonalla on nämä omat juttunsa. Mä istuin aurinkoisella kalliolla ja nautin kesäpäivästä, Oonalle tuli äkkiä tylsää ja oli sitä mieltä, että loppuu nyt tuo haahuilu. Istahti polulle ja oli täysin välinpitämätön mun kutsuihin. Ilme ei värähtänytkään edes kutsuilla "herkku" tai "karrrkkia". Mutta kun nousin ylös ja lähdin kävelemään polkua kohti, se nousi ylös ja lähti rallattamaan rinnettä ylös ja kotiin päin.
Ihana Jästi. :)
Tyhmä, tyhmä heinä... X/
Ensimmäinen mutakylpy tälle keväälle... Normisettiä. :)
Oona ottaa ilmavainua. Se löysi jäniksen papanoita ja välittömästi kartoitti ympäristöä.
Sitten tulikin jo kiire! Se siksakkasi polun vierusta hirmuisella vimmalla. "Jos vaikka..."
Omega seurasi tarkkana, josko vaikka apua kohta tarvittaisiin. Monesti kyllä toisen reagoidessa kaveri on heti kannoilla, mutta usein tapahtuu juuri näin: toinen "ajaa", toinen tarkkailee ja tarvittaessa alkaa pussittamaan riistaa. Teoriassa... Onneksi ei usein törmätä mihinkään metsän eläviin, koska yritän muistaa huudella ja viheltää pilliin koiria kutsuakseni tarpeeksi usein. Ei ole kenenkään edun mukaista, että yhteentörmäystä tapahtuisi.
Tässä puolestaan Omega haravoi metsittynyttä niittyä ja Oona tarkkailee. Heti jos Omega kiihdytti vauhtia, Oona loikki lähemmäksi. Ne lukevat toisiaan erittäin taitavasti, en voi olla ihailematta tuota työskentelyä.
Ja jälleen Omegan kevyttä ja nopean tehokasta ravia upottavassa ja monttuisessa maastossa seuratessani ihailin jälleen: miten voi olla niin helpon näköistä työskentelyä?
Tässä vaiheessa kyllä vähän hirvitti olla kyykyllään ja katsoa kohti kiitävää koiraa kameran etsimen läpi. Vauhtia oli just niin paljon, miltä näyttää.
Superm-- Supergirlllll!!
Oona rakastaa haasteita ja vaativaa maastoa. En enää jaksa huutaa "Varovasti!", "Oona EEEEIII!!", koska siitä ei ole mitään hyötyä, päinvastoin, koira vain kiihdyttää vauhtiaan. Pöh, miksi olla hysteerinen, kysyy Oona. Näin esi-isänikin ovat ketterästi loikkineet Hindukushin rinteillä, Jyskänvuoren kalliothan ovat vitsi!
Omega bongasi jonkun kumman risuläjän...
 |
 |
