Otetaas siis pikainen kelaus parin kuukauden tapahtumiin.
Unnan häntä sikäli ok, että on parantunut, ei ole kipeä, eikä sitä tarttenut katkaista. Tosin se pitää vielä kerran kuvata rekkarinumeron kanssa, että saadaan Kennelliitosta häntätodistus. Hännässä kun nyt näkyy ja tuntuu selvä kulma, kun eihän se ihan suoraan luutunut. Hitot, kun olisi tajunnut tehdä tämän heti sillä ekalla käynnillä... Ihanan kallista!
Niin, joku kumma allerginen reaktiokin saatiin jouluna aikaiseksi. Saattoi olla ehkä hyasintista? Mene ja tiedä, mutta pari päivää meni jännittäessä, kulkeeko koiran henki vai ei. Kuono turposi kaksinkertaiseksi, toinen silmä muurautui umpeen.
Oli muuten aika erikoinen tilanne apteekissa, kun apteekkari ei olisi halunnut myydä kahta pakettia Kyytabletteja mulle! Änkytti, että kun ei tätä koirille suositella. Hiukan kiristi siinä hetkessä hermoja ja kysyinkin lopulta, että saanko minä nyt kaksi pakettia, vai ei.
Joo, taisi sekoittaa nyt käärmeenpuremaan... mutta olipa ammattimainen. not. Ikinä en siihen apteekkiin enää jalallani astu, oli sen verran kaikkinensa nuiva täti.
Noh, siitäkin selvittiin, mutta olihan yksi koettelemusten joulukuu.
Ja sitten alkoivat the pakkaset. Uh, asteita koko ajan -25 tai vähemmän. Pahimmillaan käytii -30 alapuolella. Ulkoilu rajoittui omaan pihaan. Saatoin todeta, että onpa vain mukavata, kun muutaman minuutin riekkumisella koirat saivat ns. löysät pois ja malttoivat taas olla sisätiloissa rauhallisena. Mä niin arvostan näiden vinttien luonteenpiirteitä! :)
Mitä lähempänä kissa istui patteria, sitä alempana oli tuvan lämpötila. :D
Kun oli "vain"-16C, käytiin vuoden ensimmäisellä bongausreissulla. Kierreltiin Kirkkoniemessä ja ajeltiin Konnevedelle katsomaan merikotkaa. Tullessa vielä kuvailtiin Kuusaan kuohuja.
Sillä reissulla kävi (taas) mielessä, mikä on mahtanut olla afgaanien keski-ikä siellä Hindukush-vuorien rinteillä..? Oli meinaan taas sen verran uhkarohkeaa toimintaa Unnalla, joka väen väkisin veti jään reunalle ihmettelemään, mihin se kaikki vesi menee. Kait se sinne olisi pulahtanut, jos en olisi seisonut tanakasti takakenossa remmistä pidellen.
Oonakaan ei välittänyt kohinasta mitään, vaan tottuneesti poseerasi kameralle lihapullapalkalla.
Tämä rakas pieni mustahan täytti 12 vuotta tammikuun alussa.
Ja sitten tämä nummien kasvattien jälkeläinen oli vähän huolissaan kaikista vaaranpaikoista, ja kyselikin, eikö me voitais jo lähteä. :D
Taisin ottaa kuvan tästä viime vuonnakin, mutta laitetaan taas. Hienoo oli!
Unna on alkanut seurata telkkarista nyt muutakin, kuin Avaraa luontoa. Jouluna tuli Samu Sirkan joulutervehdys, missä oli Akua, Tikua ja Takua ja vaikka mitä. Mutta sitten kun ruutuun tuli Kaunotar ja Kulkuri, Unnaa alkoi vasta kiinnostaa. Aika erikoista, ettei se siis välittänyt nopeista oravista tai kimeistä äänistä, vaan reagoi vasta koirafiguureihin!
Tosin eilen katsottiin sujuvasti yhdessä Wallanderia. :D
Unna on myös auttanut minua paljon neulomisjutuissa...
Oli vähän nihkeää irroitella jalkoihin kieputeltua villalankaa pois, mutta kun tuota on muutekin vähän ja sitä tarvitsen, niin en käyttänyt saksia.
Sellainen päivän askarteluhetki.
Sellainen päivän askarteluhetki.
Mutta osaa se olla nykyään jotenkin aikuinenkin. Sellainen tyyni ja arvokas.
Grace Kelly look alike! :)
Nyt on sitten ihan suojakelit, plussan puolella mennään.
Sen kunniaksi Nappula pääsi ulkoilemaan! Tarha rakennetaan vasta keväällä, joten ostin valjaat ja tämähän sujui yllättävän helposti!
Koirat yrittivät saada kissaa liikkelle, mutta kummasti pysähtyi jopa Unnan vauhti, kun Nappi vähän nosti etutassuaan. (Saatoin myös huutaa ukkosen jumalan äänellä, jotta E I !)
Ja joo, ei ole ohuempaa remmiä, vaan koiran taluttimen kanssa mentiin. :D
Vaan kyllä oli silmä niin pyöreenä! :D Käytiin tutkimassa ulkosaunaa.
Mä päästin luovuuden valloilleen ja Omega sai kaverin. :D
Tuosta tuli oikeasti kamala sievä! Harmi, että se on varmaan huomiseen mennessä jo sulanut.
Samalla aikaa Unnalla oli kivaa. Hurrrrrjan kivaa. Ihan itsekseen paahtoi menemään ristiin rastiin.
Ja Oona oli niin cool ja sievä, vaikka siitä roikkuikin iso ruusupensaan oksa. :D
