Olin pessyt Unnan illalla, ajattelin harjata sen sitten vasta aamulla, kun olisi muuten mennyt taas yötyöksi. (Unnan turkki ei mene kiharalle/krepille/tms. vaan voi huoletta kuivaa ilman harjausta ja föönaustakin.)
Enpä sitten herännyt kellon soittoon ja siitä se sitten lähti.
Onneksi suurin osa risuista ja sammaleesta oli jäänyt illalla pesuveteen ja mulla oli suht takuton koira puunattavana. Jälleen kiittelin mahtavaa turkinlaatua.
Suih suih suih, valmis!
Sitten vielä pikaisesti koko lauma ulos ja sitten suuntana Pieksämäki ja näyttely.
Vettä alkoi sataa kymmenen minuuttia ennen kehän alkua ihan huolella, eli heti kun saavuttiin. (Matkalla seurasin kelloa ja nopeusmittaria: Ehdin, en ehdi, ehdin, en ehdi...) Edellisenä päivänä ostamani sadeviitta ei juuri auttanut, se oli jäänyt kiireessä kotiin.
Mutta hei, tärkeintähän on, että koira ei kastu!
Note to myself: Osta sateenvarjo!
Unna oli tosin elementissään ja kehässä oli askel kovin kepeä. :)
Venkoili seistessä, ei olisi taas halunnut laisinkaan pitää jalkojaan siinä, missä mun mielestä oli hyvä. Aika rasittavaa, oikeasti. Tuota nyt kuitenkin on harjoiteltu ihan hemmetisti. "Ei oo pakko, jos ei tahdo!", t. Unna.
Tuomarina Irina Poletaeva, joka oli ripeä toimissaan. Urokset jäivät ilman sertejä, nartuissa Unna ja avoimen luokan narttu saivat SA:n ja pääsivät PN-kehään.
Voittaja esiintyi hienosti ja ihan oikeutetusti oli PN1, Unnalle va-sert.
(Mä en oikeasti olis ikinä uskonut, että vara-sertiä vastaanottaessa olotila voi olla sellainen nojoo, kiitti. :D )
Tässä vielä arvostelu:
"Very feminine, correct proportion, lovely feminine head, scissor bite. Typical expression, excellent neck and topline. Could have better ring at tail, well developed chest, correct angulations, good movement, typical coat."
