Pakkanen on viimein hellittänyt (ainakin hetkeksi) ja tänään onkin ulkoiltu kahteen eri otteeseen pidemmät riekkujaiset jäällä. Lunta sateli ja taivas oli pilvessä, joten sinnikkäästä yrittämisestä huolimatta kuvat ovat luokattoman huonoja, sorry... Nyt olen taas aika vakuuttunut siitä, että seuraava hankinta lienee kuitenkin se parempi kamera obiskoineen. Harmittaa vietävästi, kun hienot tilanteet ja pentuaika menee ohi tuollaisia suttukuvia ottaessa.
Omega kasvaa kohisten ja on kohta Oonan korkuinen! Tokihan tuo on vielä ihan pentunen, mutta alkaa näyttää jo selvästi greyltä. Ja mikä parasta: on minun mielestäni hirmuisesti mamma-Roon näköinen. ♥
Hampaat vaihtuvat ja minkäänlaista järsimisen tarvetta Omegalla ei ole ollut. Pahimpana tuhoina ovat pureskellut kuulakärkikynä ja öljyvärisivellin. Edelleenkin voin todeta, miten hirmuisen helppo pentu tässä on kasvamassa! Sisäsiistiksikin kakara oppi ennätysajassa. Jo reilun parin viikon ajan ei ole esim. tullut pissoja sisälle työpäiväni aikana! Vahinkoja tulee vielä silloin tällöin, mutta aikas hienosti alle 5 kk:n ikäiseltä vauvalta.
Mutta tässä vielä päivän kuvasatoa. Pahoittelut vielä huonosta laadusta, mutta tunnelma välittynee. :)
