Kesäkuvia ja kuulumisia

Ihan alkuun kesäkuva!
Mun hermot kestivät vain yhden seppelen tekoon, joten vuoroteltiin.
Voi miten kauniita kukkaistyttöjä! 

Meidän pieni mäenlaskija!
Viime vuonna hiekkakuoppien rinteitä tultiin alas lähinnä mahallaan, takajaloilla vauhtia potkien, nyt tyyli tuntuu olevan vapaa.

Välillä Unna auttoi hiekkakuopan kuivaamisessa ja imeytti pienen pienestä lätäköstä vedet turkkiinsa...

...ja jatkoi sitten taas mäenlaskua. :D 

"Saankohan minä luoksetulopalkkakarkkina lihapullaa vai nakkeja!?"

Omegalla joutuu usein pitää alkulenkistä koppaa, kun meinaa muuten mennä niskassa roikkumiseksi. Ei vihainen, mutta rajua hevosleikkiä. Vaan hauskaa on, aina vaan. :)

"noh, mikä kestää?", kyselee Omega. :D

Nojuu, tasapuolisuuden nimissä, käy siinä välillä näinkin päin. :D

kop kop, onneksi Unna ei oikeasti käytä hampaita näissä tilanteissa, kunhan rymyää.

Omega jallittaa Unnaa mennen tullen, hitsin ketterä gregu. 

Ja nopee tietysti.
Meni jo...

Neitonen, kaunoinen. 

Toinenkin kaunokainen... 

♥

Taivaalla oli erikoisia pilviä, kuin siveltimen huolettomia vetoja. Hienoja! 

Moksu. ♥

Ne ratalinjaiset greyt ovat sellaisia pökkelöitä härkäniskoja. Not. :)

Virallisemmalta harrastusrintamalta sen verran, että Unna kävi ensimmäisen kerran tällä kaudella radalla ja siis toisella ratakierroksellaan ikinä juoksi soolokokeen läpi. 

Helppo kopitus, hienosti odotti rauhassa vieheen lähestymistä, hyvä lähtö.
Kivat juoksulinjat ja vaikka etusuoralla meinasi heittää hölkälle, nipisti loppuun asti. Loppuun hyvät vieheen pölläytykset ja se oli siinä.

Valeraskaus painaa vielä, huomasin. Unna ei mennyt maitohapoille, sillä melko kevyin askelin lähdettiin radalta, eikä se ollut suuresti hengästynyt. Hmm... Noh, 100 pv tulee täyteen vasta heinäkuun puolella, joten ehkä vähän nyt hätäilin tuon kanssa. Ryhmäkokeita kokeillaan vasta loppukesästä.

Tästä se lähtee! :)