Turuus ja Tampereel'

No niin, mistäs aloitettais.
Turussa oli Omegan kauden aloitus, mikä tapahtui järkyttävässä helteessä. Kisojen alkaessa mittari näytti +28C. Kävin katsomassa muita lähtöjä rakennuksen nurkalta, väliajat menin autolle pitämään ilmastointia täysillä, mikä riitti pitämään auton suht viileänä. Ajomatka vajaa neljä tuntia (per sivu) plus odottelua paikanpäällä kolmisen tuntia ennen omaa vuoroa. Onneksi koirat osaavat rauhoittua autoon, jopa nukkuivat, kun vieheen ääni ei kuulunut. Omatkin perslihakset kestivät suht hyvin. Seuraavan kerran pitänee kaataa takapenkit ja käydä seuraksi nukkumaan. :D

Kaikki hyvin, kunnes Omegan lähtöön oli 10 minuuttia. Kädet alkoivat täristä, välillä piti keskittyä hengittämään, huispasi päätä ja oksettikin. Ihan järkyttävää. :D Kisajännitystä, mutta miksi sen pitää noin voimalla tulla...

Kopitus oli nihkeä, Omega vastusteli ja yritti peruuttaa pois. Luukku kiinni ja parasta toivoen samalla kun piti poistua paikalta keskialueen yli kiinniottopaikkaa kohti. Kauhistuin lähtöä katsoessani, että sinne se jäi koppiin, en mä näe Omegaa. Mutta mun kirppunen pienoinen oli niin valtavan lihasmuurin takana, ettei alkuun näkynyt edes hännänpäätä! Sitten alkoi vahva nousu ja Omegalla olikin lähtönsä nopein split, 2.55. 

Loppu juoksu olikin "Omega saavuttaa, Omega jää, Omega saavuttaa, Omega jää". 
Matka loppui selvästi kesken, sillä Omega lähti nousuun maalisuoran jälkeen kaarteessa ja tuli melkein heittämällä rinnalle, vieheelle se pääsi ensimmäisenä. Mutta maalin kohdalla katsotaan järjestys, missä Omega oli 3/3. Etusuoralle tultaessa se teki kumman koukkauksen ja juoksi loppusuoran melkein keskellä rataa, ihme juttuja.

Tähän väliin Hannamari Kallion kisoista ottamia kuvia, kiitos! :)

Hyvänen aika, että se onkin kääpiö! :D
Kisapaino 21.8, kamut 11,5-14,5 kg isompia.
Mitatkaa te whippettiänne vain millimetrimitalla... ;)

Hienoa kiihdytystä.

Ihan näyttää kilpajuoksijalta. :)

Mutta pitää kuitenkin olla tyytyväinen. Kauden toinen ratakierros ja ensikosketus Turun rataan meni ihan jees. Omegalle oma keskimatkan ennätyksensä ja luokkanousu K3:een. (K2 jäi vaivaisen 7 sadasosan päähän...) Eli sijoittuminen ei jatkossa ainakaan helpotu, aina vain kovemmassa sarjassa juostaan.

Ja kisojen video löytyy osoitteesta:
https://vimeo.com/67479046
Omalla koneella en saa videoita auki, joten en muista mistä kohti alkaa Omegan juoksu, mutta lähdössä 8, eli loppupuolella.

Koska mä rakastan hifistelyä, niin mainittakoon, että Maikken keskinopeus tuolla 495m:n matkalla (aika 29.80) oli 59.7km/h ja tassut veivät 16.8 metriä sekunnissa. 
Maagista katseltavaa, aina vain. 

Mutta eilisistä ratatreeneistä Tampereella oli maagisuus kaukana, olis pitänyt jäädä kotiin. Periaatteessa Omega ei tarvitse ratatreeniä, mutta vetoja haluan ottaa nyt säännöllisesti. Se tarkoittaa sitä, että lähin paikka tällä hetkellä moiseen on Kauppi, edelleen.

Meitä ennen oli yksi vieherikko, kun viehe ei vain kiihtynyt greyn edestä pois. Omegan vuoro oli viimeisenä ja juuri ennen meitä viehe meinasi hyytyä täysin. Mä pidin koiraa toimistorakennuksen takana, kun yrittivät testata viehettä ja saada se kulkemaan. Useita tyhjiä vetoja radan ympäri, Omega alkoi kuumua ennennäkemättömällä tavalla.

Lopulta lähtöpaikalle, koira koppiin. Viehe lähtee kiihdyttämään... ja vieherikko, koira ulos kopista. Mä olin ollut jo vähän äkeä kopeille saapuessani, nyt lähettäjäparka ei uskaltanut sanoa mulle enää puolikasta sanaa, kun mun sanavarasto koostui painokelvottomasta tekstistä. (Jota ei tod. tarkoitettu kenellekään, mulla on vain huono tapa kiihtyessäni alkaa mesoamaan itsekseni...) 

Sitten taas koppiin. Mutta Omegan kaksi hyvin kiihtyneessä tilassa olevaa aivosolua olivat ihan sekaisin. Se punnersi kopissa välittömästi ympäri. Uudelleen koira koppiin, nyt sain sen voimalla pidettyä niska-pers -otteella suunnilleen oikein päin. Oli pakko lähettää takaluukku auki ollen itse siellä kopissa puoliksi myös. Hieman levottomat juoksulinjat kaikkinensa, mutta laitan kuumumisen piikkiin, mieli meni nyt tassuja nopeammin.

Käsiaika perusomegaa, 480m/29.44. Ihan jees, kun miettii, miten mutkalla se seisoi kopissa veräjän auetessa plus juoksulinjat. 

Sain koiraa vähän palauteltua ja huomasin, että käsiviehevedot olivat vielä menossa. Nopeasti päätös, että Omegalle otetaan vielä kopista läpiveto, sillä ennen mahdollisia Oulun kisoja ei ehkä saada koppiharjoittelua alle. (Saa-ta-na, että mahtaa tulla jännittävä kisapäivä. Saatan oksentaa lähtökopin taakse.) Vähän se vastusteli, mutta kaikkinensa aika normaali kopitus. Se pysyi oikein päin vaikka laitoin takaluukun kiinni ja lähtö oli ihan jees. Hiukkasen sekavin ajatuksin kotimatkalle.

Aina ei voi onnistua, ei edes joka kerta. Mutta tosi huonoon saumaan tuli tämä.