On ollut isoa ja pientä ongelmaa, mutta jokainen koelähtö meni hienolla varmuudella.
Ei lujaa, mutta täysii! Hävisi Ushnalle ja Zahirille reippaan sekunnin, joten olishan meillä kirittävää! :)
Varovasti haaveilen ekoja kisoja loppukauteen, mutta parempi kun ei pidätellä hengitystä. Saataisiinpa yksi lähtö alle, niin päästäisiin ensi kaudella kisaamaan etanalähtöihin.
Siihen saakka kuntoillaan! Olispa se itselle yhtä hauskaa ja kevyen näköistä, kuten eräille.
(Mitenkähän paljon mahtaa olla hiekkapölyä kamerassa ja objektiivissa...)
Omega tulee syksyllä 8v. Vielä ei vauhdista huomaa. :)
Niin miten ne Maikken korvat taas ovat..? :D
Ja meno jatkuu.
Grey-tyyliin vedetään minuutti-pari ihan täysiä ja loppuajan Omega hengailee minun kanssa. Tässä vedetään ensin vähän henkeä...
...ja Unna lähtee rallattelemaan itsekseen. Yritän saada siihen liikettä muka-ryntäämällä jonnekin suuntaan, jolloin Unna paahtaa täysiä ohi. Teen U-käännöksen ja juoksen täysiä toiseen suuntaan. Pian taas Unna suhahtaa ohi. Voi taivas, että voi oma eteneminen tuntuakin lyllerrykseltä. Ja Unnasta on silminnähden hirveen hauskaa, kun aina saa mut kiinni. :D
Hiekkakuopalla käytetään rinteet hyväksi ja niitä mennään edes takas. Pari viikkoa sitten otin ihan rinkan mukaan, jonne laitoin kahvakuulan painoksi. Ajatellen kesäloman reissuja. Meinas tulla välikuolema. :D
Unna rakastaa korkeita paikkoja. Fiilistelee tuulessa ja on niin fotogeeninen, jotta!
Kunnes yks kaks mennään taas. Täysiä pystysuoraa seinää alas, lykkien lisää vauhtia ja tasamaalle kahdesta metristä leiskauttaen.
"Weee...."
"...Heeeeee!!!!"
Huomenna Unna pääsee pitkästä aikaa kouluun, opettajamme saa haasteen ja tunnin ajan olemme kontaktitreeneissä. :D Toivottavasti siellä mulla on perus-Unna, jota kiinnostaa ympäröivä maailma miljoonasti enemmän, kuin taskussa olevat haudutetut kananpalat tai maksaherkut. :D Raporttia seurannee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti