Luontohavaintoja

Meillä alkaa olla käsittämätön tuuri tässä kisoihin osallistumisessa. Tai osallistumattomuudessa. Kauden ensimmäiset kisat peruttiin, kauden toiset kisat jouduimme jättämään väliin, kun grey (ja afgaani) olivat vesiripulilla. Noh, onhan tässä kausi aikaa, kyllä me johonkin päästään.
Ei tosin välttämättä ollut huono asia, ettei Omega startannut: kuvista sain nähdä aika erikoisia juoksulinjoja lähdössä ja siellä olisi mun kääpiö ollut liiskana. Ei diskejä, odotan mielenkiinnolla lähdön videota, koska joskus kuvista voi saada tapahtumien kulusta vähän väärän kuvan. 

Mutta viikonloppu meni siis leppoisissa merkeissä. Sää oli mitä mainioin ja ulkoilimme tunteja, kamera olalla tietenkin. Tässä muutama luontokuva myös. Erityisesti lintujen kuvaaminen kiinnostaa nyt, mikä ei välttämättä ole hyvä juttu, koska mä olen huomannut laitteistossani suuria puutteita. :D Tulee äkkiä kalliiksi...

Pari viikkoa sitten pönttöön alkoi tehdä muuttopuuhia sinitiainen. Ja sitten saapui pihapiiriin jälleen ystävämme kirjosieppo. Parit tappelut pääsin todistamaan, toivottavasti sinitiainen saa pidettyä puolensa ja pidettyä pesänsä. Ainakin tänään se vielä istuskeli puolisonsa kanssa viereisessä pihlajassa.
Pönttöjä on nyt ympäristössä runsaasti, ottaisi sieppo omansa sieltä. Ärsyttävä pesänvaltaaja. Parina vuotena kirjosieppo on vallannut talitiaisen pesän toisaalla.  
 











 











 











Ihana, tottelevainen afgaanini. Kielsin menemästä ojaan, koska olimme kyläilemässä. En muistanut mainita lätäköitä, jonne Hän kävi varsin tyytyväisen oloisena makailemaan. Hurraa.

Grey on touhunnut pihassa kaikenlaista, koko ajan liikkeessä kun afgaani mielellään makoilee ja vahtii ympäristöään. Tässä on menty hetki sitten lujaa: kuolainen kita niin levällään, että hampaat voi laskea.
 












Ja Mölkkyäkin pelattiin. Vähän puolituurilla, jos rehellisiä ollaan, mutta Omegahan osaa kyllä "keilata" ja käydä käskystä kaatamassa limpparipulloja. :D














Vielä muutama luontokuva. 
Onneksi tämä pikkuruinen sammakko ei osunut käteeni, kun tyhjensin pihan koristelammen pohjaa lehdistä! Olisin saanut halvauksen. Nyt se mönki näreissään kivien alle piiloon. Kiehtovia ja kauniita, kunhan kunnioittavat henkilökohtaista tilaani. :D














Oli riemuvoitto saada näinkin tarkka kuva tästä adhd-perhosesta. Koko ajan liikkeessä, ja kun malttoi olla yhdellä paikalla sen max. kaksi sekuntia, se levitteli siipiään ja pyöri ympyrää. 

Se olis niinkuin kesä!