Nokka kohti Tamperetta ja pienellä täpinällä treeneihin.
Tuo matka vain on NIIN puuduttavan tylsä ajaa, etenkin aamuvuoron jälkeen silmät ristissä, jotta olispas mukava asua lähempänä... ;)
Nämä olivat ensimmäiset treenit grl:n puolella, rehellisesti kyllä vähän jänskätti mennä sinne "ammattilaisten" sekaan. Omega muisti nyt jo heti parkkipaikalla, missä ollaan ja kaula pitkällä kuikuili radalle, jossa oli vielä kastelut ja lanaukset menossa. Annoin sen odotella autossa, sillä ilman mitään vieheitäkään meinasi mennä höyryämisen ja pomppimisen puolelle.
Ilokseni siellä otettiin sähköiset ajat, joten me on aloitettu harrastaminen nyt virallisesti. :)
Omega starttasi valeraskauden jälkeen nyt ensimmäistä kertaa, jänskätti vähän sekin. Mutta turhaan, Omega on PRO!
Kopituksessa työnsin koiran etuveräjään asti. En ole aiemmin tajunnut tehdä tätä, vaan kun koira on ollut sisällä, olen lyönyt luukun kiinni ja toivonut parasta. En sitten tiedä, onko se aiemmin itse mennyt veräjälle, vai jäänyt takaosaan, mutta nyt oli ihan huippu kopitus. Omen kopittaminen on helppoa, ei minkäänlaista riehumista. Kopissa se raapi etujaloilla veräjää ja tuuppi (aika rajusti!) kuonolla kaltereita. Sitten se kuuli vieheen lähestyvän, hiljentyi hieman kyykistyen... Ja luukun rävähtäessä auki grey singahti radalle.
Upea upea kiihdytys, mutkaan sisälaidassa kiinni ja sieltä suht siististi etusuoralle. Tuossa vaiheessa mulla meni kylmät väreet: ihan uskomaton tunne, että mun pikkulikka menee siellä noin upeasti, ihan maagista katsottavaa! Maalin jälkeen kaarteessa Omega vähän painui ulkolaitaa kohti, mutta erinomaisesti painoi menemään yhä vain ja ensimmäistä kertaa se jäi ravistelemaan ja puistelemaan viehettä enemmän.
Aika 17.36 (...vai oliko se 17.39... tarkistan!) Ei illan nopein, mutta ei kyllä huonoinkaan. Valeraskausdepiksen jälkeen ihan kelpo suoritus, tuosta on hyvä lähteä parantamaan. Mä itse olen melko vakuuttunut, että 17 sekuntia tullaan alittamaan. Tai ainakin kovasti toivon näin!
Harjoituksissa nähtiin pitkästä aikaa (sitten pikkupentuajan) myös Omegan veli Darwin, joka on täysin maskuliinikopio Omesta. Luonteensa puolestakin tuntui olevan juuri samanlainen välitön ilopilleri ja kaikkien kaveri.
Tuo matka vain on NIIN puuduttavan tylsä ajaa, etenkin aamuvuoron jälkeen silmät ristissä, jotta olispas mukava asua lähempänä... ;)
Nämä olivat ensimmäiset treenit grl:n puolella, rehellisesti kyllä vähän jänskätti mennä sinne "ammattilaisten" sekaan. Omega muisti nyt jo heti parkkipaikalla, missä ollaan ja kaula pitkällä kuikuili radalle, jossa oli vielä kastelut ja lanaukset menossa. Annoin sen odotella autossa, sillä ilman mitään vieheitäkään meinasi mennä höyryämisen ja pomppimisen puolelle.
Ilokseni siellä otettiin sähköiset ajat, joten me on aloitettu harrastaminen nyt virallisesti. :)
Omega starttasi valeraskauden jälkeen nyt ensimmäistä kertaa, jänskätti vähän sekin. Mutta turhaan, Omega on PRO!
Kopituksessa työnsin koiran etuveräjään asti. En ole aiemmin tajunnut tehdä tätä, vaan kun koira on ollut sisällä, olen lyönyt luukun kiinni ja toivonut parasta. En sitten tiedä, onko se aiemmin itse mennyt veräjälle, vai jäänyt takaosaan, mutta nyt oli ihan huippu kopitus. Omen kopittaminen on helppoa, ei minkäänlaista riehumista. Kopissa se raapi etujaloilla veräjää ja tuuppi (aika rajusti!) kuonolla kaltereita. Sitten se kuuli vieheen lähestyvän, hiljentyi hieman kyykistyen... Ja luukun rävähtäessä auki grey singahti radalle.
Upea upea kiihdytys, mutkaan sisälaidassa kiinni ja sieltä suht siististi etusuoralle. Tuossa vaiheessa mulla meni kylmät väreet: ihan uskomaton tunne, että mun pikkulikka menee siellä noin upeasti, ihan maagista katsottavaa! Maalin jälkeen kaarteessa Omega vähän painui ulkolaitaa kohti, mutta erinomaisesti painoi menemään yhä vain ja ensimmäistä kertaa se jäi ravistelemaan ja puistelemaan viehettä enemmän.
Aika 17.36 (...vai oliko se 17.39... tarkistan!) Ei illan nopein, mutta ei kyllä huonoinkaan. Valeraskausdepiksen jälkeen ihan kelpo suoritus, tuosta on hyvä lähteä parantamaan. Mä itse olen melko vakuuttunut, että 17 sekuntia tullaan alittamaan. Tai ainakin kovasti toivon näin!
Harjoituksissa nähtiin pitkästä aikaa (sitten pikkupentuajan) myös Omegan veli Darwin, joka on täysin maskuliinikopio Omesta. Luonteensa puolestakin tuntui olevan juuri samanlainen välitön ilopilleri ja kaikkien kaveri.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti